Eräässä koulussa oli tavoitteena lähteä kehittämään tiimeissä työskentelyä. Jokainen opettaja kuului johonkin tiimiin ja jokaisella tiimillä oli omat tiimivastaavansa. Näissä tiimeissä oli tavoitteena toimia yhteisissä tiloissa, sopia tilojen käytöstä ja jakamisesta, kehittää yhteistä toimintakulttuuria sekä toteuttaa yhteisopettajuutta. Vaikka he olivat saaneet aiheeseen monenlaista koulutusta, tiimien tehtävät ja keskinäiset vastuut oli edelleen epäselviä. Myös keskinäistä skismaa oli henkilöiden välillä eikä kaikista asioista päästy yhteisiin toimintamalleihin. Mitä siis pitäisi ottaa huomioon kun tiimejä rakennetaan tai toimintaa halutaan tukea?
Työelämässä tiimityötä pidetään usein itsestään selvänä ratkaisuna monimutkaisiin tehtäviin. Käytännössä toimivan tiimin rakentaminen on kuitenkin paljon enemmän kuin ihmisten toimintaa yhteisissä tiloissa. Erityisen tärkeäksi tämä nousee tilanteissa, joissa tavoitteena on yhteinen toimintakulttuuri, tilojen jakaminen ja tiivis yhteistyö, kuten yhteisopettajuudessa.
Miten tällaisista ryhmistä rakennetaan toimivia tiimejä, joiden yhteistyö kantaa myös muutostilanteissa?
Kuva ChatGPT 25.8.2026
Osaamisen lisäksi persoonallisuuksilla on merkitystä
Tiimiä rakennettaessa huomio kiinnittyy usein jäsenten osaamiseen. Monipuolinen osaaminen onkin tärkeää, sillä erilaiset näkökulmat voivat parantaa päätöksentekoa ja lisätä luovuutta. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä.
Myös persoonallisuudet vaikuttavat siihen, miten tiimi toimii. Yhteistyöhön valmiit, joustavat ja muita tukevat jäsenet vahvistavat tiimin toimintaa. Toisaalta yksi jatkuvasti negatiivinen tai yhteistyöhaluton henkilö voi vähentää muiden halua jakaa ideoita ja kokeilla uusia toimintatapoja.
Tiimiä muodostettaessa onkin hyödyllistä pohtia sekä ammatillisia vahvuuksia että työskentelytapoja. Parhaimmillaan jäsenet täydentävät toisiaan niin osaamisensa kuin toimintatyylinsäkin puolesta.
Tarvitaanko tiimille vetäjä?
Toinen tärkeä kysymys liittyy johtamiseen. Toimiiko tiimi itseohjautuvasti vai nimetäänkö sille vetäjä?
Jos tiimillä on vetäjä, hänen tehtävänsä ei ole vain organisoida toimintaa. Vetäjän tulee ennen kaikkea osata kuunnella, ratkaista ristiriitoja ja luoda edellytyksiä yhteistyölle. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kaikkien ääni tulee kuulluksi eikä päätöksenteko perustu vain muutaman aktiivisen jäsenen näkemyksiin.
Yhteiset tavoitteet luovat suunnan
Toimivat tiimit tarvitsevat selkeän käsityksen siitä, mihin ne ovat pyrkimässä. Yhteiset tavoitteet auttavat suuntaamaan toimintaa ja vähentävät väärinymmärryksiä.
Pelkkä tavoitteiden kirjaaminen ei kuitenkaan riitä. Tiimin on myös pysähdyttävä säännöllisesti arvioimaan toimintaansa. Mikä toimii? Mitä pitäisi tehdä toisin? Miten tavoitteet toteutuvat käytännössä?
Erityisen tärkeäksi nousee yhteinen suunnitteluaika. Ilman sitä yhteistyö jää helposti yksittäisten ihmisten hyvän tahdon varaan.
Tiimin todellinen koetinkivi on konflikti
Jokaisessa tiimissä syntyy erimielisyyksiä. Se ei ole merkki epäonnistumisesta vaan normaali osa yhteistyötä.
Ratkaisevaa on se, miten ristiriitoja käsitellään. Parhaimmillaan eriävät näkemykset auttavat löytämään parempia ratkaisuja ja haastavat ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Ongelmaksi konfliktit muuttuvat silloin, kun keskustelu siirtyy asiasta henkilöihin tai puolustetaan omia asemia yhteisen ratkaisun sijaan.
Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa rakentavan keskustelun myös vaikeista asioista.
Tiimit tarvitsevat jatkuvaa tukea
Yksi yleisimmistä harhaluuloista on ajatus siitä, että kerran hyvin toimivaksi muodostunut tiimi pysyy sellaisena automaattisesti.
Todellisuudessa vuorovaikutusosaaminen kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Työ muuttuu, ihmiset vaihtuvat ja toimintaympäristö elää. Siksi myös tiimin toimintatapoja on arvioitava ja uudistettava säännöllisesti.
Tiimit hyötyvät esimerkiksi yhteisestä koulutuksesta, jossa kehitetään vuorovaikutus-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi kannattaa tunnistaa ja purkaa sellaisia käytäntöjä, jotka eivät enää palvele yhteistä tavoitetta.
Tiimikulttuuri syntyy yhdessä
Vuosien aikana tiimeille muodostuu omia toimintatapoja, tarinoita ja kirjoittamattomia sääntöjä. Niistä rakentuu vähitellen tiimin kulttuuri.
Kulttuuri voi parhaimmillaan tukea yhteistyötä ja uudistumista. Toisaalta se voi myös ylläpitää vanhoja toimintamalleja, vaikka ympärillä oleva maailma muuttuisi. Siksi on tärkeää pysähtyä välillä pohtimaan, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja voisiko niitä tehdä paremmin.
Erityisesti kouluissa tämä näkyy tilanteissa, joissa uusi oppimisympäristö tai toimintamalli otetaan käyttöön. Vaikka tilat muuttuvat, toimintatavat eivät välttämättä muutu yhtä nopeasti.
Lopuksi
Toimiva tiimi rakentuu osaamisesta, luottamuksesta, yhteisistä tavoitteista ja laadukkaasta vuorovaikutuksesta. Tiimiytyminen ei ole yksittäinen tapahtuma vaan jatkuva prosessi, joka vaatii aikaa, johtamista ja yhteistä oppimista.
Teksti perustuu aiemmin julkaistuun blogipostaukseeni Bloggerissa ja sen muokkaamisessa on käytetty Copilotia.
Lähteet
Groupthink. Noudettu 2021.04.04. osoitteesta: https://youtu.be/CWEvJciU0Zc
Harila.T. (2018). Työelämän tutkimus 16(4) 2018. Työelämän tiimeissä rakennetaan vuorovaikutusosaamista yhteisesti. s.293-297.
Kattilakoski, R. (2018). Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa – Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta. Julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Noudettu 2021.04.04. osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4
Robbins, S.P. & Judge, T. (2016) Essentials of Organizational Behavior. Global Edition. Thirteenth edition. University of N. Harlow, UK : Pearson. eBook.
Schein, E.H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Espoo: Weilin & Göös.
Sigman, M., & Ariely, D. (2016). How can groups make good decisions? Noudettu 2021.04.04. osoitteesta: https://www.ted.com/talks/mariano_sigman_and_dan_ariely_how_can_groups_make_good_decisions?utm_campaign=tedspread&utm_medium=referral&utm_source=tedcomshare.