Tmi Raija Kattilakoski

Esimerkkejä pohjoismaista.

LED-Nordic-hanke

Raija Kattilakoski, KT, elo

LED Nordic – Impact of Learning Environment Design on Teaching, Learning, and Wellbeing: A Nordic Perspective on Nordplus Horizontal -rahoitteinen tutkimushanke, jota koordinoi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen Innovative Learning Environments -tutkimusryhmä. Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2024–30.4.2026 ja siihen osallistuu tutkijoita, alan yrityksiä ja kuntien edustajia kaikista Pohjoismaista.

Hankkeen päätavoitteina on

1. Tutkia oppimisympäristöjen suunnittelun vaikutuksia opetukseen, oppimiseen ja hyvinvointiin.
2. Luoda monitieteinen tietopohja LED-tutkimuksen löydöksistä ja menetelmistä, mikä tukee kansainvälistä vertailututkimusta.
3. Pilotointi: Testata innovatiivisia tutkimusvälineitä eri Pohjoismaissa.
4. Monialainen yhteistyö: Edistää tiedon ja menetelmien soveltamista käytäntöön.
5. Käytännön sovellettavuus: Tuottaa avoimia materiaaleja ja yhteenvetoja, joilla on arvoa eri sektoreille.

Menetelminä hankkeessa käytetään kirjallisuuskatsauksia, seminaareja, tapaustutkimuksia sekä kouluvierailuja eri Pohjoismaissa. Kouluvierailujen yhteydessä on dokumentoitu mm. inkluusiota tukevia tiloja ja kalusteita kuvina. Näitä kuvia ryhmitellään ja analysoidaan myös tässä artikkelissa. Inkluusiota tukevan oppimisympäristön arvioinnissa hyödynnetään Terveet tilat 2028: Yleissivistävän koulutuksen (perusopetuksen ja lukion) oppimisympäristöjen nykytilaselvitystä (OPH) varten tuotettua esteettömyyden luokittelua.

Terveet tilat 2028- selvityksessä esteettömyyden pääteemoina käytettiin seuraavia: E1 Aistit (kuuleminen ja näkeminen), E2 Neurokirjo, E3 Hahmottaminen, E4 Liikkuminen, E5 Monimuotoinen identiteetti, E6 Yhteenkuuluvuus ja E7 Vuorovaikutus. Pääteemojen alle koottiin konkreettisia alateemoja (kriteereitä), joilla kutakin esteettömyyden osa-aluetta voitiin oppimisympäristöissä arvioida.

Oppimisympäristön tulisi poistaa koulunkäynnin esteitä, tukea oppimisessa ja mahdollistaa kaikkien yhteisöön kuulumisen tunteen sekä mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yleisimmin puhutaan inkluusion yhteydessä oppimisympäristön esteettömyydestä. Esteettömyyttä tarkastellaan tässä artikkelissa aistiesteettömyyden (kuulo ja näkö), liikkumisen, neurokirjon sekä sosiaalisen esteettömyyden näkökulmista. Esteettömyyttä on tarkasteltu pohjoismaisia kouluja havainnoimalla ja kuvaamalla. Arvioinnissa on hyödynnetty Terveet tilat 2028-selvityksen arviointikriteereitä.

Pohjoismaisten oppimisympäristöjen arviointia inkluusion näkökulmasta

Aistiesteettömillä tiloilla tarkoitetaan yleensä kuuloon, näköön tai tuntoon liittyvää esteettömyyttä. Tässä tilojen analyysissä on keskitytty kuuloon ja näköön. (Juhala 2021; Kilpelä 2019; Kuntsi 2022.)

Jotta tiloissa on mahdollista kuulla opetusta, olla vuorovaikutuksessa tai keskittyä, tulee akustisten olosuhteiden olla näitä tukevia. Tässä tila-analyysissä on kohdennettu huomiota tekijöihin, jotka edistävät edellä mainittuja tavoitteita.

1. Kuulemista tukevia tekijöitä

• Tiloissa on huomioitu hyvä akustiikka. Useimmiten akustiikkasuunnittelussa kiinnitetään huomiota mm. rakenteisiin, mutta myös erilaisilla lattiamateriaaleilla tai kaikua pehmentävillä kalusteratkaisuilla voidaan akustisia olosuhteita parantaa (Kilpelä 2019).
• Tilojen läpinäkyvyys on huomioitu. Kun oppilas ei kuule tai kuulee heikosti, tulee tilojen näönvarainen hahmottaminen entistä tärkeämmäksi. (Deaf Space; Kuntsi 2022.) 
• Häikäisemättömyys tai ympäristön rauhallisuus tulisi olla huomioituna erityisesti viittomakielisten osalta, koska viittomia on muutoin vaikea nähdä ja erottaa ympäristöstään. (Deaf Space; Kuntsi 2022.)
• Induktiosilmukka tai muu vastaava apuväline äänen vahvistukseen tiloissa.  (Kuuloliitto ry 2020).

Tiloja, tilaratkaisuja ja kalusteita, jotka tukevat hyvää akustiikkaa.

Näissä kaikissa kuudessa koulussa oli käytetty akustiikkaa parantavia sisustus- tai kalusteratkaisuja ja pääosin tilat vaikuttivat kaiuttomilta myös ns. läpikulkutiloissa. Tilojen läpinäkyvyys ja orientoituvuus tilasta toiseen toteutui joko tilojen avoimilla ratkaisuilla (Hellerupin, Sluseholmenin, Gantoftan ja Helgafelsin koulut) tai lasiseinillä (Mäkelänmäen ja Roselokkan koulut). Ympäristön häikäisemättömyys ja rauhallisuus ei kuitenkaan toteutunut kaikissa kouluissa. Tavaraa ja kalusteita saattoi olla tilassa paljon ja vain osassa kouluista oli ikkunoiden häikäisyä pyritty estämään esim. verhoilla tai sälekaihtimilla. Sluseholmenin koulussa oli koko seinän korkuisia suuria ikkunoita ilman häikäisyn suojaa. Äänen vahvistusta parantavasta tekniikasta ei ollut havaintoa tiloissa mutta tiettävästi Mäkelänmäen koulussa on induktiosilmukka tai vastaava.

Kun oppilas ei näe tai näkee heikosti, se vaikuttaa paitsi oppimiseen myös ympäristön hahmottamiseen ja tilassa liikkumiseen ja toimimiseen. Näkemiseen liittyvät esteettömyystekijät liittyvät kontrasteihin, valaistukseen ja opasteisiin, joiden avulla tiloissa on helpompaa liikkua. (Kilpelä 2019; Kuntsi 2022.)

• Näkemistä tukevia tekijöitä

• Valaistusta on runsaasti ja se on säädettävää niissä paikoissa, joissa on tarkoitus liikkua tai opiskella. 
• Häikäisyn esto auttaa hahmottamaan paremmin ympäristöä, joten tiloissa tulisi olla mattapintoja, ikkunoissa printtejä, kaihtimet tai verhot.
• Tiloissa on huomioitu värikontrastit erityisesti kulkureiteillä, ovissa, lattialistoissa sekä huonekaluissa.
• Opasteissa tulisi olla huomioituna riittävän suuri koko, opasteiden moniaistisuus (kohokuviot, symbolit), värikontrastit ja erottuvuus ympäristöstä sekä ääniopasteiden käyttö esim. hississä ja etenkin poistumisreiteillä.

 (Kilpelä 2019; Kuntsi 2022.)

Tiloja, tilaratkaisuja ja kalusteita, jotka tukevat näkemistä.

Sluseholmenin koulussa ei ollut havaittavia tekijöitä, jotka tukisivat näkemistä. Muissa kouluissa oli huolehdittu kontrasteista joko ovissa tai rappusissa. Hellerupin ja Gantoftan kouluissa ei ollut kontrasteja rappusissa tai kulkuväylillä. Muutoinkin näkemiseen liittyvät tekijät olivat vähäisiä. Helgafelsin koulussa ovien karmeissa oli tummemmat kontrastit, mutta ne erottuivat heikosti muusta ympäristöstä.  Helgafelsin koulun ikkunalasit oli varustettu kaihtimilla. Neljässä koulussa oli lasiseiniin laitettu myös teippauksia, jotta ne erottuisivat ympäristöstä. Erityisen onnistuneet teippaukset oli mm. Roselokkan ja Helgafelsin kouluissa, joissa teippaus oli riittävää erottumaan mutta lasiseinän läpi kuitenkin näkee tarvittaessa.  Gantoftan koulussa moniaistisia opasteita löytyi lähinnä uudesta liikuntahallista ja Roselokkassa moniaistisia opasteita oli mm. wc-tilojen ovissa.  Kohokartta Hellerupin koulussa auttaa sekä näkövammaisia että hahmotushäiriöisiä oppijoita.

Neurokirjon oppilaiden tarpeet ovat tulleet etenkin viime vuosina voimakkaasti esille avoimempien oppimistilojen yhteydessä (Gislason 2011; Juhala 2021). Neurokehityksellisiin häiriöihin kuuluvat autismikirjon lisäksi mm. ADHD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet ja kehityksellinen kielihäiriö (Autismiliitto 2023).

Neurokirjon lapset ja nuoret hyötyvät mm. seuraavista oppimisympäristön tilallisista ratkaisuista.

• Rauhalliset vetäytymistilat ja/tai kalusteet auttavat aistikuormituksen tasaamisessa koulupäivän aikana.
• Aistiärsykkeiden säätelymahdollisuus esimerkiksi erilaisilla näkösuojilla tai seinäkkeillä sekä ympäristön akustinen ja visuaalinen rauhallisuus helpottaa keskittymistä ja rauhoittumista.
• Mahdollisuus ruokailuun akustisesti ja visuaalisesti rauhallisessa erillisessä tilassa auttaa ruokailutilanteissa säätelemään aistikuormitusta.

(Juhala 2021; Kilpelä 2019; Minhas, Nair & Sirota 2023)

Tiloja, tilaratkaisuja ja kalusteita, jotka tukevat neurokirjon oppilaita

Kaikista kouluista löytyi joko siirreltäviä seinäkkeitä, rauhoittumiseen ja keskittymiseen tarkoitettuja kalusteita tai muita vetäytymistiloja työskentelyyn pienemmässä ryhmässä. Hellerupin koulussa oli hyvin vähän yksittäisiä kalusteita mutta sitäkin enemmän erilaisia soppia pienemmille ryhmille. Näitä tiloja ei voinut kuitenkaan sulkea, vaan ne olivat osa avointa oppimisympäristöä. Tilat erottuivat toisistaan joko seinäkkeillä tai kalusteilla. Koulun rehtori kertoikin, että kaikki oppilaat eivät ole voineet opiskella näissä tiloissa.

Helgafelsin koulun tilat ovat hyvin avoimet ja opetuksen eriyttämiseen ja vetäytymiseen sopivia soppia oli avoimien luokkatilojen yhteydessä runsaasti. Tilat oli joko suljettavia, osin lasiseinäisiä tiloja taikka avoimesta tilasta seinäkkeillä tai kalusteilla erotettuja tiloja.

Gantoftan koulussa oli joitakin yksittäisiä stimuloivia tuoleja, mutta niitä sai käyttää vuoroperiaatteella kuka kulloinkin halusi. Sluseholmenin koulussa oli erilaisia yksintyöskentelyyn sopivia kalusteita sekä ryhmätyöskentelyyn sopivia kalusteita. Mäkelänmäen koulusta löytyi jokaisesta ”kylästä” ja useimmista luokkatiloista siirreltäviä seinäkkeitä, rauhalliseen työskentelyyn tarkoitettuja kalusteita, keinuja sekä erilaisia apuvälineitä keskittymiseen esim. kuminauhoja pöydän jalkoihin, ilmatyynyjä ja painoleluja. Jokaisesta vuosiluokkakohtaisesta kylästä löytyy myös ikkunaton rauhoittumistila sekä vaativan erityisopetuksen tiloista lepohuone.

Mahdollisuutta ruokailuun rauhallisessa tilassa jäi epäselväksi muutoin kuin Mäkelänmäen koulussa, josta tällainen tila löytyy. Norjassa ei tarjota koulun puolesta ruokaa, joten sille ei ollut myöskään erillistä ruokailutilaa.

Liikkuminen on esteettömyyden osa-alueista huomioitu yleensä paremmin kuin muut osa-alueet, koska liikkumisen esteettömyyden huomioimiseen liittyy ainakin Suomessa julkisen rakentamisen lainsäädäntöä.  

Tässä arvioinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota seuraaviin tilallisiin ratkaisuihin:

• Kalusteiden ja laitteiden tulisi olla säädettäviä, jotta myös liikkumisrajoitteisten olisi niitä helppo käyttää.
• Tilojen saavutettavuus tulisi olla huomioituna siten, että kaikki pääsevät yhteisessä käytössä oleviin tiloihin. 
• Toiminta- ja leikkipihojen tulisi olla kaikille esteettömiä.
• Koulurakennuksesta löytyy liikkumisesteisille suunnitellut wc- ja pukuhuonetilat.

(Kilpelä 2019; Valtioneuvoston asetus 241/2017.)

Tiloja, tilaratkaisuja ja kalusteita, jotka tukevat liikkumista

Näistä kouluista löytyi hissejä, pyörätuoliluiskia sekä liikkumisesteisille tarkoitettu wc–tila (Mäkelänmäen, Helgafelsin ja Roselokkan koulut). Viisi koulua kuudesta oli monikerroksisia, joten ilman hissiä ei liikkumisesteinen pääsisikään kaikkiin kerroksiin. Vaikka tekstiilimatto vaimentaa hyvin ääntä ja on siten akustisesti toimiva ratkaisu, se voi myös hankaloittaa pyörätuolilla liikkumista. Suuret avoimet tilaratkaisut ilman kynnyksiä tai ovien avaamista helpottaa myös liikkumisesteisten siirtymistä tilasta toiseen (Sluseholmenin, Hellerupin ja Helgafelsin koulut).

Myös säädettäviä kalusteita löytyi mm. teknisen työn tiloista korkeussäädettävät työskentelypöydät taikka korkeussäädettäviä pöytiä ja tuoleja. Roselokkan koulussa oli lisäksi sähköisesti säädettävä työpöytä kotitalousluokassa.  Toiminta- ja leikkipihoilla kulku esim. pyörätuolilla riippuu pintamateriaaleista. Kaikkiin välineisiin ei myöskään pääse, ellei ole avustajaa käytettävissä. Roselokkan koulussa oli huomioitu pyörätuolille paikat auditoriossa.

Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan yhteisöön kuulumisen tunnetta, oikeutta olla ja opiskella yhdessä toisten kanssa sekä osallistua (Alila, K. ym. 2022; Kauppinen, M. ym. 2022).

Yhteenkuuluvuutta tukevat erilaiset kaluste- ja tilaratkaisut kuten

• Muuntojoustavat kalusteet (säädettäviä ja helposti siirreltäviä) helpottavat kaikkien oppilaiden osallistumista mahdollisista rajoitteista huolimatta.
• Tilanjakokalusteet kuten erilaiset seinäkkeet, mahdollistavat rauhallisempien työtilojen järjestämisen helposti työskentelyn aikana.
• Siirtoseinät mahdollistaa isomman tilan käytön taikka pienempien ryhmien työskentelyn.
• Erityisopetustilojen sijainti saman vuosiluokan yhteydessä lisää sosiaalista esteettömyyttä ja mahdollistaa nopean siirtymisen samanikäisten yleisopetuksen ryhmistä pienempään erityisopetusryhmään ja takaisin joustavasti.
• Eriyttämistilojen sijainti lähellä muita opetustiloja mahdollistaa muun muassa yhteisopettajuuden toteuttamisen erityisopetuksen kanssa.

(Juhala 2021; Kuuskorpi 2012; OPS 2014.)

Tiloja, tilaratkaisuja ja kalusteita, jotka tukevat yhdessä oppimista ja osallisuutta

Yhdessä oppimista ja osallisuutta tuki näissä kouluissa muunneltavat tilat ja kalusteet, joihin oli mahdollisuus siirtyä helposti koulupäivän aikana omaan rauhaan tai pienempään ryhmään. Mäkelänmäen koulussa oli lisäksi jokaisessa vuosiluokkakohtaisessa kylässä erityinen tila, jossa oli erilaisia liikuntavälineitä. Hellerupin koulun toimintakulttuuri perustui yhdessä oppimiseen, joten tukea tarvitsevat opiskelivat muiden mukana samoissa ryhmissä. Luokkatiloissa oli usein käytetty struktuureja, jotka helpottavat monien oppilaiden työskentelyä. Vaikka Gantoftan koulutilat olivat ns. perinteisiä käytäväkouluja, oli sinnekin pystytty tekemään erillisiä pienryhmätiloja esim. naulakkotilaan tai sohvaryhmiä erilliseen huoneeseen. Inklusiivista toimintakulttuuria kuvastaa se, että Gantoftassa esim. maahanmuuttajataustaiset oppilaat istuvat kahden paikallisen oppilaan välissä ja he saavat siten vertaistukea kielen oppimiseen.

Roselokkan koulu oli ainoa koulu, josta löytyi unisex wc-tila, joka saattoi olla myös käytännön syistä kaikkien käytössä, koska kotitalousluokan lähellä ei ollut muita wc-tiloja.  

Lähteet

Autismiliitto 2023. Neurokehitykselliset häiriöt. https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/neuropsykiatriset-hairiot/

Booth, T. and Ainscow, M. 2002. Index for inclusion: developing learning and participation in schools. 2nd ed. Bristol: Centre for Studies on Inclusive Education.

Deaf Space. https://gallaudet.edu/campus-design-facilities/campus-design-and-planning/deafspace/ Luettu 23.10.2023.

Gislason, N. 2011. Building Innovation: History, Cases, and Perspectives on School Design. Kanada: Backalong Books, ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/282780158 Luettu 23.10.2023

Iljina, A. 2016. Sosiaalinen esteettömyys koulussa. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu.  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118579/iljina_anneli.pdf;jsessionid=3521C997E674C706C2C1F79B9A4E9B51?sequence=1

Imrie, R. 2013. Designing Inclusive Environments and the Significance of Universal Design. 37-Swain et al_Ch-37.indd 287 29/05/2013 5:45:10 PM file:///C:/Users/rkatt/Downloads/37-Swainetal_Ch-37.pdf

Inkluusion toteuttaminen kouluissa. Näin käynnistät, ohjaat ja toteutat kehitysprosessin kohti inkluusiota. Implementing inclusion in schools (IIIS-hanke). Inkluusion-toteuttaminen-kouluissa.pdf (kvps.fi)

Juhala, R. 2021. Moninaisuus oppiympäristössä – inklusiivisen peruskoulun suunnitteluperiaatteita. Aalto yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu diplomityö. Arkkitehtuurin laitos 2021.

Hallituksen esitys (HE 114/2024 vp) eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.

Kauppinen, M., Martin, A., Moate, J., Naukkarinen, A., Valleala, U.M., & Vehkakoski, T. 2022. Inkluusion, inklusiivisen kasvatuksen ja inklusiivisen pedagogiikan määritelmät. Täydennyskoulutusmateriaali. HOHTO-hanke. Opettajankoulutuslaitos ja Kasvatustieteen laitos. Jyväskylän yliopisto.

Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13

Kilpelä, N. 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto Oy. https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Esteeton-rakennus-ja-ymparisto-EA70FE2A_FF14_4FC8_96B6_AE6B32F89BB7-144306.pdf/0efe51ad-dac4-39e8-d6d4-185050aa0c9f/Esteeton-rakennus-ja-ymparisto-EA70FE2A_FF14_4FC8_96B6_AE6B32F89BB7-144306.pdf?t=1603260119065

Kuntsi, T. 2022. Kaikille sopiva koulu- Esteettömyyden huomioiminen. Teoksessa Kattilakoski, R. & Kuntsi, T. (2022). Oppimaisemaa luomassa. Valterin julkaisusarja nro 7. Grano Oy. s.107-135.

Kuuloliitto ry 2020. Suomalainen induktiosilmukkaopas. https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2021/02/SUOMALAINEN-induktiosilmukkaopas201210-Nettiversio.pdf

Kuuskorpi, M., 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö – Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Väitöskirja: Turun yliopisto.

Malinen, A., 2018. Oppilaiden kokemat paikkatunteet avoimessa oppimisympäristössä. Pro Gradu: Tampereen yliopisto.

Minhas, P., Nair, P. & Sirota, L. NEURO ARCHITECTURE Health, Happiness & Learning. White Paper for the Association for Learning Environments. https://media.a4le.org/WhitePapers/Neuroarchitecture.pdf Luettu 23.10.2023

Naukkarinen, A. 2003. Inklusiivista koulua rakentamassa. Opetushallituksen monisteita 9/2003. Helsinki: Opetushallitus.

OPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen tehtävä ja yleiset periaatteet. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426528

Perustuslaki 731/1999, 6 §.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999

OPH 2018. Reflektointityökalu varhaiskasvatuksen inklusiivisuuden arviointiin. Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus. Suomenkielinen tarkennettu käännös. Opetushallitus 2018.

OPH 2024. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki)

RakMKF1 Suomen rakentamismääräyskokoelma (2005). Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta.

Santalahti, T. 2018. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Opettajan opas – Nuorten seksuaalisuus ja seksuaaliterveys. https://www.terveyskirjasto.fi/oos00003

Opettajan opas – Nuorten seksuaalisuus ja seksuaaliterveys. 5.2.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/oos00003 Luettu 23.10.2023.

Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom.

Tasa-arvolaki (609/1986) 5 § Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241#Pidm46494958994064

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/2014132

LED Nordic -hankkeen yhteistyöverkostot:

 Suomi

• Oppimaisema
• Helsingin kaupunki
• Tmi Raija Kattilakoski
• Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos

Ruotsi

• Ecophon (akustiikkaratkaisuja tarjoava yritys)

Islanti

• Islannin yliopisto
• Reykjavikin kaupunki

Tanska

• The Royal Danish Academy of Fine Arts
• Gladsaxen kunta
• Aarhusin yliopisto

Norja

• Oslon yliopisto
• Norconsult Norge (suunnittelu- ja konsultointiyritys)

Lisäksi hanke tekee yhteistyötä kansainvälisen ILESE-tutkimuksen (Innovative Learning Environments and Student Experience) kanssa, jota johtaa australialainen LEaRN-verkosto (Learning Environments Applied Research Network).