Tapauskertomus Mäkelänmäen koulun suunnittelu- ja osallistamisprosessista
Muurameen haettiin keväällä 2019 opetuksen kehittämispäällikköä, joka lähtisi muun muassa vetämään uutta koulurakentamisprojektia. Olin vuotta aiemmin väitellyt koulun toimintakulttuurista avautuvissa oppimistiloissa, toimintakulttuurin muutoksesta ja muutoksen johtamisesta. Työkaveri Valterissa vinkkasi, että työpaikkailmoitus näyttää ihan minulta ja olin samaa mieltä. Nyt pääsisin viemään teoria- ja tutkimustietoa käytäntöön ja haastamaan omia johtopäätöksiäni. Oli siis onni tulla valituksi tehtävään.
Mäkelänmäelle oli suunnitteilla n. 500 oppilaan koulurakennus, jonka suunnittelu oli aloitettu vuonna 2018 järjestämällä opetushenkilöstölle tilaisuus, jossa koottiin tilatarpeita tiimeittäin. Luottamushenkilöitä ja henkilöstöä oli käynyt myös jo tutustumassa joihinkin kouluratkaisuihin, joten jonkinlaista pohjaa tahtotilalle oli jo olemassa. Opetuksen ja kasvatuksen palveluiden järjestämistä oli pohdittu laajemmin vuonna 2018 koko kunnan osalta ja teetetty palveluverkkoselvitys. Näiden selvitysten pohjalta hanketta lähdettiin viemään eteenpäin syksyllä 2019.
Sain pari kansiota, joista löytyi nämä kootut tilatarpeet sekä erään kunnan hankesuunnitelma malliksi. Aloitin siitä, että perustin hankesivut, joille koottiin työryhmien tiedot ja muistiot, hankkeen eteneminen, kouluvierailujen koonnit sekä parhaat ideat. Työryhmiä perustettiin viisi: ohjausryhmä, hankesuunnitteluryhmä, pedagoginen ryhmä, sidosryhmä ja tukipalveluryhmä. Jokaisella ryhmällä oli omat vetäjänsä, kokoonpanonsa ja tehtävänsä.
- Ohjausryhmä vastasi hankesuunnitelman kokoamisesta ja hankkeen etenemisen seurannasta, ryhmää veti opetuksen kehittämispäällikkö.
- Hankesuunnitteluryhmä vastasi hankkeen käytännön suunnittelusta ja yhteistyöstä arkkitehteihin ja suunnittelijoihin. Ryhmää veti kunnan kiinteistöpäällikkö.
- Pedagoginen ryhmä koottiin vapaaehtoisista ja suunnittelusta kiinnostuneista opettajista ja ohjaajista sekä silloisen koulun vs. rehtorista ja apulaisrehtorista sekä esiopetuksen edustajista. Pedagogisen ryhmän tehtävänä oli suunnitella ja kehittää tulevan koulun toimintakulttuuria, kirkastaa yhteisiä toiveita tilojen suhteen sekä pohtia pedagogiikkaa. Ryhmää veti opetuksen kehittämispäällikkö.
- Sidosryhmästä vastasi lukion rehtori ja ryhmässä oli uudisrakennuksen iltakäytön edustus sekä vanhempaintoimikunnan edustaja.
- Tukipalveluryhmästä vastasi kunnan hallintojohtaja ja ryhmään kuului siivouksen, ruokatalouden ja kiinteistönhoidon edustus.
Kaikki työryhmät kokoontuivat joko muutaman kerran tai säännöllisesti. Pedagoginen ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan. Näille työryhmille lähetettiin myös alustavia tilakaavioita ja suunnitelmia kommentoitaviksi.
Huoltajien, oppilaiden ja kuntalaisten osallistaminen
Vierailin Mäkelänmäen koulun vanhempaintoimikunnan kokouksessa syyskuussa ja kerroin hankkeesta. Huoltajilta pyydettiin samalla kommentteja ja kysymyksiä hankkeeseen liittyen. Tammikuussa 2020 järjestettiin koko koulun huoltajille vanhempainilta, jossa useiden muiden toimintapisteiden lisäksi yhtenä pisteenä oli tulevan kouluhankkeen esittely sekä keskustelu- ja kommentointimahdollisuus. Huoltajilla olikin paljon kysymyksiä ja suunnitelmista oltiin avoimen kiinnostuneita. Lisäksi tapasin oppilashuollon tiimiä ja kuulin heidän näkökulmiaan liittyen koulurakennuksessa huomioitaviin asioihin.
Pohdimme mikä olisi paras tapa kuulla kaikkia lapsia ja päätimme, että koulun oppilaskunta keräisi oppilailta ”Unelmien koulu”- teemaan liittyen apukysymyksillä toiveita ja tarpeita ja niitä tulikin valtava määrä. Pienimmät saivat piirtää ja isommat piirtää ja kirjoittaa. Nämä koottiin ja tiivistettiin hankesuunnitelmaan. Oppilaiden mukaan ”Unelmien koulussa” olisi viihtyisää ja tilat olisivat valoisia, värikkäitä ja avaria. Siellä olisi myös kaikilla hyvä ja turvallinen olla, eikä ketään kiusattaisi.
Kuntalaisille järjestettiin paikallislehden välityksellä kysely, jossa pyydettiin kuntalaisilta ideoita siihen, miten paikallisuus voisi näkyä koulurakennuksen tilojen nimissä tai taiteessa. Saatiin paljon erilaisia ehdotuksia, joista tehtiin koonti ja vietiin eteenpäin koulun rehtorille ja työryhmille.
Henkilöstön osallistaminen ja valmennus
Henkilöstö haluttiin mukaan heti alkuvaiheessa, jotta saataisiin mahdollisimman laaja arjen asiantuntemus mukaan ja samalla paremmin sitoutettua henkilöstö toimintakulttuurin muutokseen. Ajattelimme, että jonkinlainen edustuksellinen ryhmä voisi olla toimivin. Laitoimme siis vapaan ilmoittautumisen kiinnostuneille ja tuli niin paljon hakemuksia, että heidän piti vielä perustella, miksi juuri he olisivat sopivia suunnitteluryhmään.
Pedagogiseen työryhmään valittiin mahdollisimman monipuolinen kokoonpano toistakymmentä opettajaa, ohjaajaa ja esiopetuksen edustajia sekä rehtori ja varhaiskasvatuksen johtaja. Työryhmä työsti henkilöstön ehdotuksia eteenpäin hankesuunnitelmaan ja toimi samalla viestin viejänä myös henkilöstöön päin. Pedagoginen ryhmä vieraili myös monissa eri kouluissa ja päiväkodeissa, otti kuvia ja kirjoitti valmiille pohjalle perustietoja vierailukohteista sekä kokemuksia hyvistä ratkaisuista tai asioista, joita kannattaisi vältellä. Nämä kuvat ja tekstit koottiin yhteiselle verkkoalustalle kaikkien tutustuttaviksi.
Koulun henkilöstölle järjestettiin kaksi Veso-iltapäivää syksyllä 2019 ja yhteiset iltapäivät jatkuivat keväällä 2020. Ensimmäisessä tapaamisessa pohdittiin tulevan koulun arvoja ja uusien tilojen tarpeita. Pedagoginen ryhmä kokosi ja veti yhteen nämä tuotokset hankesuunnitelmaa varten. Toisessa Veso-iltapäivässä esiteltiin hahmotelmia tulevan koulun tilaohjelmaksi hankesuunnitelman pohjalta ja koottiin uuden tilankäyttöajattelun tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Tämänkaltainen pohdinta ryhmissä tuotti uudenlaista ajattelua ja uhkakuvat alkoivatkin näyttäytyä innostuksena ja käytännön mahdollisuuksina.
Keväällä 2021 muisteltiin veso-iltapäivässä mitä ne arvot olivatkaan, mitkä toteutuvat parasta aikaa ja mitä pitäisi kehittää kohti tulevaa. Samaan aikaan kunnassa oli yhteisopettajuushanke, jossa opettajaparit kehittivät ja kokeilivat yhteisopettajuutta jo etukäteen ennen tiloihin muuttamista. Uusissa tiloissa oli tarkoitus toteuttaa mahdollisimman paljon pari- ja tiimiopettajuutta perusteluna henkilöstön osaamisen keskinäinen jakaminen ja jaksamisen tukeminen. Myös tiloihin muuttamisen jälkeen yhteisopettajuuden kehittäminen jatkui ja opettajat kertoivat omia kokemuksiaan ja ideoitaan koulun yhteisissä tapaamisissa.
Koko henkilöstölle tilattiin keväällä 2022 ”Kohti yhteistä koulua- Mäkelänmäen koulun henkilöstön koulutus- ja valmennusprosessi”, jonka teemat suunniteltiin yhdessä koulun uuden rehtorin Petri Palveen kanssa.Ensimmäisen kerran aiheena oli tiimitaidot ja toisen kerran aiheena oman pedagogisen toiminnan tarkastelulla kohti yhteistä pedagogiikkaa. Koulutukset jatkuivat syksyllä 2022 yhä tarkentuen käytännön asioihin kuten kylien toimintakulttuurin käytänteiden hiomiseen sekä tiiminvetäjien valmennuksiin. Kevääksi 2023 varattiin yksi iltapäivä toiminnan arviointiin ja hyvien käytänteiden jakamiseen.Kyliin oli tulossa omat ”kyläpäälliköt”, joille järjestettiin vielä omaa työnohjauksellista valmennustaan tiimien vetämiseen.
Henkilöstöä siis osallistettiin, koulutettiin ja valmennettiin lähes neljän vuoden ajan kohti uusia tiloja ja toimintakulttuuria. Tällä pyrittiin varmistamaan, että tiloista tulee mahdollisimman käytännölliset ja toimivat, henkilöstö sitoutuu ja valmistautuu ennalta tulevaan toimintaan ja tilat tulevat siihen käyttöön mihin ne on suunniteltu. Valmentautumisella on myös hyvinvoinnin kannalta iso merkitys, koska monille muutos on myös stressaavaa. Hyvällä valmistautumisella voidaan vähentää mahdollisia turhiakin pelkoja ja ennakkoluuloja mutta myös ennakoida uhkia ja pyrkiä kampittamaan niitä etukäteen.
Miten tilat sitten otettiin haltuun?
Uusiin tiloihin muutettiin tammikuussa 2023. Sain pitää avajaisissa puheen, jossa muistelin suunnittelun ja osallistamisen vaiheita, jotka kestivät syksystä 2019 kevääseen 2023. Tiloihin oltiin tyytyväisiä alun epäilyksistä ja uhkakuvista huolimatta. Useampi opettaja kävi kertomassa, miten on mukavaa tulla aamuisin töihin ja miten tilat ovat hyvät ja toimivat. Innostusta oli ilmassa. Eri kylät olivat eri vaiheissa yhteisopettajuuden suhteen; toiset toimivat yhtenä tiiminä tai työpareina ja toiset taas aloittelivat varovasti yhteistyötä ja yhteistä tilojen käyttöä. Rehtoria ja apulaisrehtoria on kiittäminen siitä, että he jatkoivat pedagogiikan ja toiminnan kehittämistä edelleen myös tiloihin muuttamisen jälkeen. Uskon, että lopputuloksesta saatiin hyvä ja toimiva soppa juuri siksi, että oli useampi osaaja kokkaamassa.
Käytin pitkälti kuvion mukaista ohjeistusta tukena suunnittelulle ja osallistamiselle. Kuvio löytyy väitöskirjastani s. 49.
Fyysisen oppimisympäristön muutosprosessiin liittyvät toimet mukaellen Mattila (2013)
Tekstissä on käytetty osia myös teoksesta Oppimaisemaa luomassa. 2021. Valterin julkaisusarja. Grano Oy. https://www.valteri.fi/tuote/oppimaisemaa-luomassa/