A Hybrid Seminar on Learning Environment Design at the University of Jyväskylä, Finland, 30th of May 2024
Osallistuin kuulijana ja luennoijana kansainväliseen oppimisympäristöseminaariin 30.5.2024, jossa esiteltiin ajankohtaista tutkimusta monista näkökulmista. Olen koonnut tähän asioita, jotka itselläni jäi eniten mieleen ja herätti ajatuksia. Lähteenä on mainittu luennoitsija, mutta taustalla on kuitenkin useita tutkijoita ja tutkimustuloksia, joihin huomiot perustuvat.
Kaikki luennot löytyvät osoitteesta: https://www.youtube.com/playlist?list=PLPBJlmZEMPkYgL-oZY46JId0UazBXADJx
Tools to support educators to think about educational space
Dr Pamela Woolner School of Education, Communication and Language Sciences Newcastle University, UK.
Oppimisympäristöllä on vaikutusta oppimisen laatuun, mutta vaikutukset eivät ole aina suorassa suhteessa, vaan riippuvat siitä, miten opetetaan, opitaan ja miten tiloissa toimitaan. Suoria yhteyksiä oppimiseen on havaittu olevan yleisesti huonolla ympäristöllä kuten melulla, liian kuumilla tai kylmillä tiloilla tai heikolla ilmanlaadulla. Myös materiaalisilla resursseilla, ympäristön suunnittelulla ja toiminnan organisoimisella on merkitystä pedagogisiin käytänteisiin.
Oppimistilojen menestyksekäs käyttö riippuu siitä, miten seuraavat tekijät toimivat yhteen.
Teaching mathematics in innovative learning environments – The entangled tensions between the learning environment and pedagogy
Riikka Alakoski, Faculty of Educational Sciences University of Helsinki
Benaden (2016) mukaan innovatiiviset oppimisympäristöt koostuvat kolmesta tilasta: fyysisestä, sosiaalisesta ja sisäisestä tilasta kuten tieto, asenteet ja ilmapiiri. Näihin liittyviä jännitteitä voivat olla esim. opettajan tietämys siitä, miten tiloja voi käyttää, miten toiminta on organisoitu koulussa tai fyysisten tilojen suunnitteluratkaisut.
3.-5-luokille matematiikkaa opettaneita opettajia (26) oli haastateltu tavoitteena selvittää, miten opettajat hyödyntävät innovatiivista oppimisympäristöä ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Ilmeni, että oppimistilat olivat vaikuttaneet joko vähän tai ei ollenkaan opetusmenetelmiin. Edelleen opetettiin useimmiten opettajalähtöisesti. Innovatiivisilla oppimisympäristöillä voi olla kuitenkin positiivinen vaikutus opetukseen, jos opettajat käyttävät hyväkseen oppimisympäristön tuomia mahdollisuuksia.
Jotta innovatiiviset oppimisympäristöt otettaisiin tehokkaammin käyttöön, se vaatisi Alakosken mukaan kouluyhteisön mukaan ottamista tilojen suunnitteluun, koulutusta ja kokeiluja tilojen hyödyntämisessä, jaettua näkemystä tilojen käytöstä sekä johdon kouluttautumista uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisessä.
Ks. myös Benade, L. (2016). Is the classroom obsolete in the twenty-first century? Journal of Educational Philosophy and Theory, 49, 796-807. https://doi.org/10.1080/00131857.2016.1269631
How to get users involved in the design of learning environments
Kati Räisänen Learning Environment Specialist, designer, change manager
CDM Involver on selvittänyt 11 koulusta 478 opetushenkilön halukkuutta tehdä yhteisopettajuutta vuosina 2023-2024. Opettajista 67 % opettaa yksin omaa ryhmäänsä ja 65 % aikoo jatkaa sitä myös uusissa tiloissa. Yhteisopettajuutta toteutti 28 % ja 25 % aikoi jatkaa sitä tulevissa tiloissa. Tiimiopettajuutta toteutti 5 % ja 11 % oli siitä kiinnostunut kokeilemaan tai jatkamaan uusissa tiloissa. Tämän kyselyn mukaan omaa toimintaa ei juurikaan ollut aikomus muuttaa yhteisopettajuuden suuntaan uusissa tiloissa.
Toinen mielenkiintoinen kysely oli tehty 12 peruskoulussa 4062 oppilaalle vuosina 2023-2024. Heistä 38 % arveli oppivansa parhaiten luokkatilassa, 25 % käytävillä tai muissa yleisissä tiloissa, 14 % ulkona ja 13 % lukunurkkauksessa. 7 % oppi mielestään parhaiten rappusilla. Kysymykseen, miten he mielestään oppivat parhaiten, heistä 32 % vastasi, että kaverin kanssa, itsenäisesti 26 %, pienessä ryhmässä 25 % ja opettajajohtoisesti 18 %. Näiden vastausten perusteella oppilaiden ajatukset itselle parhaista oppimistiloista ja tavoista hajaantuu. Yli 60 % kertoo oppivansa parhaiten muualla kuin luokkatilassa ja yli 80 % muutoin kuin opettajajohtoisesti.
Kuuden koulun 1730 huoltajista 66% mielestä heidän lapsensa oppivat parhaiten opettajajohtoisesti ja vain 19 % kaverin kanssa. Itsenäisesti uskottiin oppivan parhaiten 8 %:ssa vastauksista ja pienessä ryhmässä 7 %:ssa. Suurin ero oli kuitenkin siinä, missä lasten uskottiin oppivan parhaiten eli 81 % mielestä luokkahuoneessa. Ulkona ja lukunurkkauksessa oppi parhaiten huoltajien mielestä 7 % kummassakin. Muut vaihtoehdot jäivät yhteensä alle 5 %:iin. Huoltajien käsitykset parhaista oppimistiloista ja -tavoista eroavat huomattavasti heidän lastensa omista mielipiteistä.
Tätä olisi hyvä tutkia vähän enemmänkin ja selvittää myös opettajien käsitykset parhaista oppimisen tiloista ja -tavoista.
Teachers’ perceptions of learning environments fostering learning and wellbeing
Tiina Mäkelä Finnish Institute for Educational Research University of Jyväskylä.
Tiina Mäkelä, Marja Kankaanranta, Takumi Yada ja Elma Hyöky ovat tutkineet opettajien näkemyksiä opetusoppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla.
Tulosten mukaan opettajat toivoivat monipuolisia oppimistiloja sekä yhteistyöhön että yksilötyöskentelyyn. Meluttomat ympäristöt sekä tilojen ja kalusteiden helppo muunneltavuus oli tärkeää. Tärkeintä on tilojen joustavuus ja toimivuus. Avoimet oppimistilat eivät olleet toivelistalla muutoin kuin varhaiskasvatuksessa, jossa lasten ja lapsiryhmien valvottavuus on tärkeää.
Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä: Opettajien näkemyksiä opetusoppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla – Kaks.fi